maanantai 14. toukokuuta 2012

Mä en haluu kuolla tänä (festari)yönä

Hehe olipas nokkela otsikko...
Noniin. Oon ehdottomasti festari/keikkaihminen. Mun mielestä se vuorovaikutus esiintyjän ja yleisön kanssa on mahtavaa. Ja se fiilis kun tuhansia ihmisiä yhdistää sama juttu, sama bändi, sama into. Ihmiset laulaa mukana, tanssii hikisinä ja onnellisina. Onhan siin toki varjopuoliakin; ite oon käyny muutamilla raskaamman musiikin festareilla, ja kaapin kokosen humalaisen metallimiehen takana ei oo ehkä paras paikka seurata keikkaa...

Puolet keikkakuvista esittää yleensä jonkun kättä, mut tässä valittuja paloja viime kesiltä ja vuosilta. Kulahtanut festari-Janina ei oman kameran kuviin oo päätyny, ehkä hyvä niin.
Pistäkää musa soimaan ja fiilistelkää.




Jukka Poika - Ikirouta
Pariisin Kevät - Tulivuoria

Scorpions - Best is yet to come

Scandinavian Music Group - Valmis




Tonnaria ja rahankeräystä Turun kauppatorilla. Viime kesän yks kohokohta oli kyllä Ruisrock. Olin kuullu jotai narinaa ruissin järjestelyistä, mut meillä oli koossa hyvä porukka, ja kaikki meni ainaki ilman suurempia ongelmia. Meressäkin pysty käymää viilentymässä välillä. Ja onnistuin jopa hukkaan mun kameran ja löytään sen. Festareilla löytään jotakin hukattua on mun mielestä saavutus sinänsä. 










Myrskyt jotenki seuraa mua. Savonlinnassa pari kesää sitten jouduin syöksyvirtaukseen, ja sillon ehkä elämäni ainoon kerran pelkäsin kuollakseni. Sonisphere-festareilla Porissa oli syöksyvirtaus. Vettä sato vaakasuoraan, lavojen palaset ja teltat lenteli, puita kaatu, ja keikat oli myöhässä. Miljoonarockissa Tuurissa oli jonkunlainen ukkosmyräkkä. Ihan hyvä saldo.




Bon Jovi, Hurts, Jukka Poika, Pariisin Kevät, Jenni Vartiainen. Siinä oli ehkä viime kesän parhaimmistoo tunnelman puolelta. Saas nähä mitä tänä vuonna. Ongelmana on vaan aika, raha ja oma pää joka ei osaa päättää...


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti