i don't wanna be another wave in the ocean

mekko  nelly.com

TÄMÄ TÄNÄÄN !!

Oon superrrrr innoissani. Yks lemppareista, Bon Jovi on tänään Tampereella ja arvatkaa kenellä on lippu näkeen tota jo toista kertaa?? Bändipaita päälle ja Ratinaan huutaan ääni käheeks.

illassa on lupaus kesästä

Vaikka on ilta, auringolla ei oo aikomustakaan laskeutua. Sen säteet lämmittää kun hymy nousee yhden bussissa yksin matkustavan naamalle. Näytän varmasti hölmöltä. Ilmassa leijuu hiekan, nurmen ja kesämökin tuoksu. Ensimmäiset grillikestit vietetty. Elämä, kesä ja mahdollisuudet. Millon puista tuli noin vihreitä? Millon mun ympärille kerty niin upeita ihmisiä?

I heart Helsinki

Junissa on jotain meditatiivista fiilistä. Erilaiset ihmiset, joiden päämäärää saa arvailla, nopeesti ohi vilahtavat maisemat ja tasaisesti rullaava meno. Tossa yks perjantai nousin aamu seitsemän junaan kohti Stadia. Mua ja kuutta muuta toveria kutsui yksityisten lukioiden lukioriihi joka järjestettiin ensimmäistä kertaa ikinä. Sen tarkotus oli keskusteluryhmien kautta saada esille ajatuksia, jotka lähetettiin eteenpäin opetusministeriöön. Wou tuli vaikuttajaolo. Säätytalo itessään oli vaikuttava paikka ja koko tilaisuus fancy ja ainutlaatuinen.

Riihen jälkeen lähdin seikkaileen metrolla, ja nyt seuraa paljastus: Menin ensimmäisen kerran metrolla Helsingissä, ja itse asiassa tajusin vasta viime vuonna että Suomessa kulkee metro. Voitte kuvitella paikallisten huvittuneet ilmeet... Nojooo löydettiin Elsan ja Vivin kaa toisemme, käytiin syömässä ja kattomassa peli. Meidän piti "mennä tsekkaan Stadin yöelämä" mutta lopulta päädyttiin Kallion seurahuoneelle juomaan skumppaa ja syömään poppareita. what.

Lauantaina ohjelmassa oli Savoy-teatteriin saapunut huikee Rock The Ballet. Sitä ennen haettiin stockalta ruokaa ja mentiin puistoon syömään ja fiilisteleen täydellistä kevätsäätä. Oon nähny Rock The Ballet- shown pari kertaa aikasemmin, ja vaikka eka puolisko oli pieni pettymys, toka korvas sen monta kertaa. Komeita miehiä, kaunis nainen, hyvää musaa, fiilistä ja huippuosaamista. Eturivi oli jotain käsittämätöntä. Jokainen henkäys, hikipisara ja lihasjännitys oli siinä melkeen kosketusetäisyydellä. Nosti kyllä reenimotivaatio taas asteikolla.

Vappu 2013

Vuoden ensimmäiset mansikat (ei-kotimaiset tosin mutta shh), skumppapullon avaamisen opettelua. Onnistunut ilta Klubilla ja vähän muuallakin. Kävely kotiin auringon noustessa ja lintujen laulaessa, tuulinen piknik ja pari mainiota kaveria, pakollinen vapputori ja metrilakut (noitapilli!), päälle hyökkääviä ilmapalloja.

Jos suunnitelmat toteutuu niin siinä oli viimenen vappu ilman lakkia! Ilmottauduin just syksyn YO-kirjotuksiin ja pieni paniikki kutittelee.

tosissani, mutta kevein sydämin ja hymy huulilla

Taikakivet-musiikkifantasiaa kolme koululaisesitystä vedetty, tänään varsinainen ensi-ilta ja huomenna vielä päivänäytös. Sitten se on ohi. Pari intensiivistä viikkoa Tampere-talon lavalla, tekolunta, klassisen musiikin hienoutta, teetä, ahdistusta, hikeä, kiirettä, tekemisten päällekkäisyyttä, yhteennivottuna onnellisuutta. Porukka ton jutun takana ja koko tää prokkisaika on ollut ihan uskomatonta. Niin mikä lukio? Sellasessa paikassa en ole käynyt viikkoon. Tällä kertaa en välitä. En tahdo palata normaaliin arkeen. Mulla menee joka kerta kylmät väreet ja pala kurkussa kun yleisö hurraa. Pientä valaistumista havaittavissa.

shopshop Dubai

Ai keskiviikko?

Oon ollut pari viikkoo täysin sekasin päivistä. Mun vuorokaudet on vierähtänyt aina aamu kymmenestä ilta kymmeneen Tampere-talolla reenaten Taikakivet-nimisestä prokkista jossa oon tanssimassa. Välillä kotiin syömään, sitten taas takasin. Tähän vois jopa tottua.

Tosta varmaan myöhemmin, mutta nyt vaateostoksia Dubain reissulta siis olkaa hyvä! Ja mitä ei Dubaista ja maailman suurimmasta ostoskeskuksesta löydä, löytää Helsingistä. Kiitos ja aamen Monki.

farkkuliivi  Monki

laukku  DKNY

 bleiseri  Bershka

maksihame  River Island

mustavalkosia tähdenlentoja

Mä en ole täydellinen, mutta mä olen onnellinen. Mä ajattelen liikaa muiden mielipiteitä. Mä haluaisin avata suuni useammin. Mä uskon siihen että tää maailma voidaan pelastaa, siihen että yksittäinen ihminen voi saada jotain aikaseks. Mä pelkään kuolemaa. Mä pelkään sitä että jään jostain paitsi. Mä haluan nähdä kaiken mutta samalla ummistaa silmäni pahalta. Sen arkipäiväinen mitätön ele merkkaa mulle kaikkea. Mä en unohda. Mä muistan hymyn ja kosketuksen. Mä vihaan ylimäärästä odottamista. Mä haluaisin tykätä juoksemisesta. Mä hymyilen itekseni onnellisen näkösille ihmisille kaduilla. Mä suljen silmät mut kuva ei katoa. Hyvä niin. Mä nautin pienistä hetkistä niin kovaa että henki salpaantuu. Mä opin elämään. Pikkuhiljaa.